Kuulumisia ja avautumista

Etukäteen suunnittelin kyllä, että kirjoittaisin tänne useammin kuin kerran viikossa. Mutta noh, jatketaan siihen pyrkimistä. 

Vajaaseen matkapäiväkirjaan ei ole kummoista lisättävää, tutustuin hieman paremmin siihen kaveriporukkaan ja sain köllötellä Viitapirun kanssa ihan kiireettä ja kahdestaan. Se olikin tämän vuoden ainoa yhteinen lomaviikko, joulu kun minun työpaikallani tuppaa olemaan kiireistä aikaa. 

Reissutyöleskenkin osa tuli jo tutuksi, kun Viitapiru lähti heti tiistaina työkeikalle jonnekin Turun suuntaan ja palasi myöhään keskiviikkona. Minulla oli vielä vapaata silloin niin se meni ikään kuin vähän hukkaan. Torstaista lauantaihin olikin töitä, joten yhteinen aika jäi nyt vähemmälle. Onneksi lauantaina pidettiin leffailta, jolloin saa sylitellä. The Monuments Men oli ihan kiinnostava sotaleffa, aika kevyt kumminkin. 

Tulipa mieleen tuolla töissä, kun altistuin naistenlehtien ja iltapäivälehtien kansille ja menin vielä lukemaan niiden tekstit, että helvetti mitä kuraa. Useimmissa naisille suunnatuissa sisällöissä (lehdet, tv-ohjelmat, muu mediasisältö) kerrotaan jatkuvasti erilaisista tavoista parantaa elämänlaatua: näin pudotat n kiloa/näin hoikistut, näin saat (mies)kumppanin, näin harrastat enemmän seksiä, näin muutat ulkonäköäsi nykytrendin mukaiseksi, näin teet kodistasi muiden kateuden kohteen etc. Kaikki tämä kirkuu, että emme ole tarpeeksi hyviä/kauniita/oikean muotoisia/yms, emme voi olla onnellisia ilman disneyprinsessa-tyylistä satumaista rakastumista, emme harrasta tarpeeksi seksiä, emmekä ole omana itsenämme eikä kotimme ole tarpeeksi trendikkäitä (vihaan tuon sanan edustamaa ylemmyyden tunnetta). Jos ei kykene saamaan tai halua keskiluokkaista pikkuporvarillista elämäntyyliä, on näkymätön.

Entä jos ei ole kiinnostunut laihduttamaan n kiloa, ei halua vängällä etsiä miestä tai ole kiinnostunut miehistä, ei halua enempää tai ollenkaan seksiä, ei ole kiinnostunut ulkonäkönsä/kotinsa trendikkyydestä? Haluan ilmaista, että se on sallittua eikä siinä ole mitään väärää. Jos olen tyytyväinen itseeni ja elämääni, siinä ei liiku raha (samoissa määrin), mutta tunnen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta ja kelpaamisen ja riittävyyden tunteita. Joten parasta, mitä voit itsetunnollesi tehdä, on lopettaa naisille suunnatun mediasisällön seuraaminen. Minä ainakin tunnen itseni kauniimmaksi ja tekemiseni ja valintani oikeiksi, kun en altistu naistenlehdille enkä televisiolle. 

Onneksi pääsin vierailemaan feministisessä kuplassani, kun tapasin tänään iltapäivästä ex-vaimoni (no ex-kämppiksen, kämppissuhde oli kyllä niin symbioottinen että muistutti aviolittoa) Suohpanterror-näyttelyn ja munkkikahvin merkeissä. Pyynikin Näkötornin munkkien tietysti. 

PS. Ostin aikuisten värityskirjan! Odotan innolla sen korkkaamista.