Silikoni-implantit omaksi iloksi? - Taina Kinnunen
Kinnunenhan on kirjoittanut aiheesta kokonaisen kirjan Lihaan leikattu kauneus, joka löytyy omasta hyllystä ja on luettu parikin kertaa. Lainaan tähän muistiinpanoistani muutamia virkkeitä (enemmän tai vähemmän suoria lainauksia), jotka erityisesti saivat minut pohtimaan selviytymistä tässä maailmassa:
"monien [kauneuskirurgian] potilaiden kertomuksissa seksuaalisuus näyttäytyy ensisijaisesti ruumiin visuaalisena ominaisuutena, joka asettuu potilaan oman, todellisten ja kuviteltujen miesten ja naisten sekä plastiikkakirurgin katseen arvioitavaksi" (verrattuna puheeseen siitä, että ihminen olisi psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, tää on helvetin lohdutonta)
"rintojen ihanteellista muotoa pidetään tärkeämpänä kuin oman tuntoaistin kautta saatua seksuaalista mielihyvää" (koska tärkeintä on, miltä näyttää. Ihan ku olis jossain kuvitellun kameran tähtäimessä koko ajan?)
"käsitys normaaleista rinnoista ja niiden seksikkyydestä muuttunut" (eli uusi normaali on pystyt, pyöreät ja pinkeät rinnat, jotka pysyy paikoillaan myös makuulle mentäessä)
Käsityksiä lihavan naisen seksuaalisuudesta - Hannele Harjunen
Harjuselta en muista aiemmin tekstejä lukeneeni, mutta tämän kirjan artikkeli oli herättävä. Lainaan muistiinpanojani samalla tavalla kuin ylempänä:
"vartalon koko ja muoto, erityisesti hoikkuus, määrittelevät naisen sosiaalista ja seksuaalista hyväksyttävyyttä
- hoikkuus yhdistetään "oikeanlaiseen" feminiinisyyteen, seksuaaliseen viehättävyyteen ja sosiaaliseen menestykseen" (eli lihava nainen on vääränlainen, miehekäs)
"naistenlehtien laihdutusjuttujen päätarkoituksena on muistuttaa naisia naisruumiin kontrolloinnin tärkeydestä ja sitoa naiset tiukemmin vallitsevan naisellisuusdiskurssin tuottamiseen ja ylläpitoon" (artikkelista opin myös, että suurin osa laihduttavista naisista on normaalipainoisia)
"opittu käsitys, että vain tietyn kokoinen nainen ansaitsee seksuaalisen subjektiuden, ei anna lihavan naisen tuntea itseään tyytyväiseksi" (tyydyttävä seksielämä kuuluu siis vain kuvauksellisille ihmisille)
"naisten ruumiiden herkeämätön arviointi, arvostelu ja hyväksikäyttö ovat saaneet useimmat naiset koosta tai painosta huolimatta uskomaan olevansa riittämättömiä" (ei mitään lisättävää. Kokoon ja painoon katsomatta ollaan kaikki saman mediapommituksen kohteina: et ole hyvä sellaisena kuin olet! Osta näitä ja näitä tuotteita niin tulet paremmaksi!)
Mua vaan niin tyrmistyttää. Löysin vähän lohtua ajatuksesta, että olen hirveän kapinallinen tässä kulttuurisessa ilmapiirissä, kun olen pienirintainen ja ylipainoinen enkä laihduta. Jatkan näillä omilla elämäntavoillani (hyvää itsetehtyä ruokaa, arkiliikuntaa ja satunnaista lisäliikuntaa sekä ihania herkutteluhetkiä) enkä suostu tuntemaan siitä syyllisyyttä enkä alemmuutta.
Kirjat, jotka mainitsin:
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus (2008) Gaudeamus: Helsinki
Kinnunen, Taina & Puuronen, Anne (toim.): Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat (2006) Gaudeamus: Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti